Taiteilijat: Ahmed Al-Nawas & Minna Henriksson, Kader Attia, Erik Bruun, Annika Eriksson, Natascha Sadr Haghighian, Haig Aivazianin & Jumana Manna, Ilya Orlov, Liisa Roberts. Avajaispäivän vieraana Clémentine Deliss.
Kuraattori Joanna Warsza
Bertolt Brecht kirjoitti aikansa poliittisista kamppailuista ollessaan maanpaossa Pohjoismaissa toisen maailmansodan aikaan, mutta löysi yllättäen aiheita myös luonnosta. Brechtin Suomessa, Hella Wuolijoen tilalla Kymenlaaksossa, kirjoittama sonetti Finnische Landschaft (1940), kuvaa puhtaita vesiä, maataloja, arjen esineitä sekä kansaa, jonka hän kirjoitti olevan hiljaa kahdella kielellä.
Pastoraalisinkin maisema on aina yhteiskunnallinen ja poliittinen. Brecht totesi, että hiljaisuus viittaa myös ihannoinnin motiiveihin, sovittelevaan retoriikkaan ja toiminnan pelkoon Suomen historian eri vaiheissa.
Kesän mittainen Finnish Landscape -näyttely kommentoi niitä kulttuurisia ja poliittisia maisemia, jotka ovat sulautuneet vuonna 1909 avatun Seurasaaren ulkomuseon erillisyyteen. Museo edustaa syntyajankohtansa ideologioita: kansatieteellistä nationalismia ja poliittista romantiikkaa. Sen eri puolilta Suomea koottu esillepano pyrkii antamaan edustavan kuvan eri maakuntien ja yhteiskuntaluokkien elämän ominaispiirteistä - Seurasaari on siten Suomi pienoiskoossa.
Ulkomuseon ajatuksena on ollut vaalia idealistista kuvaa esiteollisen ja esimodernin ajan maaseudusta, ja kertoa venäläistämisestä ja Ruotsin vallan ajasta erottautuvaa tarinaa suomalaisuudesta. Toisen maailmansodan jälkeinen nopea kaupungistuminen, teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen etäännyttivät suomalaisia agraarista menneisyydestä. Maailma ja yhteiskunta Seurasaaren ympärillä ovat muuttuneet, mutta ulkomuseon esittämä kuva suomalaisuudesta ei ole vielä päivittynyt.
Kesällä 2016 nykytaide soluttautuu osaksi Seurasaaren ulkomuseota: sen rakennuksia, interiöörejä ja kokoelmia. Kansainväliset taiteilijat toteuttavat ulkomuseoon tilausteoksia, joissa on esillä mm. säilyttämisen ja tuhoutumisen, luonnon ja kulttuurin, historian ja sen väärinkäytön sekä kansatieteen näkökulmia. Näyttely kommentoi myös identiteetin rakentamisen ja identiteetin brändäämisen hienovaraista eroa ja sen merkitystä nyky-Suomen kulttuurisessa ja poliittisessa maisemassa.
Visiting Finninsh Landscape-oheisohjelma sisältää sarjan näyttelyä elävöittäviä ja tulkitsevia tapahtumia - keskustelutilaisuuksia, elokuvanäytöksiä, työpajoja ja opastettuja kierroksia. Ohjelma tuo esille taiteilijoiden, saariston asukkaiden, konservaattorin, oravien, kuraattorien, tosisuomalaisten ja oppaiden näkökulmia näyttelystä ja Seurasaaren ulkomuseosta. Oheisohjelman aikataulu täältä.
Finnish Landscape on esillä Seurasaaren ulkomuseossa 11.6.-31.8.2016. Lue lisää ulkomuseon aukioloajoista ja pääsymaksuista täältä.
Yhteistyössä:
Näyttelyn tukijat:
Muut kuvat ylhäältä alas:
Kader Attia: Mimesis as Resistance (ääni- ja videoinstallaatioita 2013-2016, Moision kartanon huvimaja ja Kahiluodon kartanon puistoalue)
Ilya Orlov: A House with the View (installaatio 2016, Kahiluodon kartano)
Ahmed Al-Nawas & Minna Henriksson: Valkeat (installaatio 2016, Juhlakenttä ja Florinin huvimaja)
Liisa Roberts: Remnants (valokuvia 2011-2016, eri talojen vierashuoneet)
Natascha Sadr Haghighian, Jumana Manna & Haig Aivazian: Accounts of Things and People that Have Been Moved (installaatio 2016, Iisalmen pappilan takapiha)
Annika Eriksson: Past Lives Selector (video 2016, Antti)
Erik Bruun: Finnish Landscape -näyttelyn juliste (2016)
Teoskuvat: Noora Geagea.