Fahrenheit 451: Uusintapainos

Kirjat

Fahrenheit 451: Uusintapainos –teoksen kirjalistaan kuuluu murto-osa kaikista sensuurin kohteeksi joutuneista kirjoista. Teokseen on valittu kirjoja, joiden kieltämiseen johtaneet syyt tuntuvat erikoisilta. Ne kertovat siitä ajasta ja todellisuudesta, jossa kieltämiseen on päädytty, ennemmin kuin itse kirjasta.

Eläimet eivät saa puhua

Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaailmassa (1865)

Lewis Carrollin nonsense-klassikko kiellettiin Kiinassa 1931 sillä perusteella, että se kuvasi puhuvia eläimiä. Viranomaisten mukaan tämä asetti ihmiset ja eläimet samalle tasolle: ”Eläinten ei tulisi käyttää ihmisten kieltä”.

Väärä väri, väärä nimi

Bill Martin, Jr.: Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (1985)

Teksasin osavaltion opetushallinto poisti tämän lasten kuvakirjan kolmannen luokan oppiaineistoista, koska sen suppea teksti sisältää runorivin ”näen linnun punaisen”. Tätä pidettiin ideologisesti epäilyttävänä, varsinkin kun samanniminen marxilaisteoreetikko ja filosofian professori (tosin eri henkilö) oli julkaissut teoksen nimeltä Ethical Marxism (Eettinen marxilaisuus).

Ei kielletty, silti kielletty


Marx & Engels: Kommunistinen manifesti (1848)

Kommunistinen manifesti kiellettiin Turkissa 1971, koska artiklojen 141 ja 142 mukaan kommunistinen propaganda oli rikos. Vuodesta 1991 alkaen nämä artiklat eivät ole kuuluneet Turkin lakiin, mutta viranomaiset ovat silti edelleen kieltäneet kirjan vankiloissa ja kouluissa niihin vedoten.

Väärä tulevaisuus

Eugen Zamjatin: Me (1921)

Zamjatinin Me-romaania, joka kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnassa kiellettyä rakkautta, pidetään monien myöhempien pessimististen tulevaisuudenkuvausten kuten Huxleyn Uljas uusi maailma ja Orwellin Vuonna 1984 esikuvana – sekä Bradburyn Fahrenheit 451. Sensuurilla on näissä kaikissa keskeinen osa, ja kaikki ne ovat myös tulleet sensuroiduiksi ja kielletyiksi – Me heti ilmestymisensä jälkeen 1921 Neuvostoliitossa, ensimmäisenä uuden valtiollisen sensuuriviranomaisen kieltämänä teoksena.

Väärä sana

Anne Sewell: Uljas Musta (1877)

Uljas Musta kiellettiin Etelä-Afrikassa vuonna 1955, koska sana ‘musta’ esiintyi sen nimessä. Kirja sijoittuu 1800-luvun Englantiin, mutta sen oletettiin käsittelevän mustien oikeuksia, vaikka Uljas Musta on hevonen.

Siveetön, vaikkei siveetön

James Joyce: Ulysses (1922)

James Joycen Ulysses edustaa niitä lukuisia kaunokirjallisia teoksia, jotka ovat tulleet sensuroiduiksi moraalittoman tai säädyttömän sisältönsä vuoksi. Aikakausjulkaisu, jossa Ulysseksen 13. luku alun perin ilmestyi, joutui takavarikoiduksi Yhdysvalloissa, ja ilmestyttyään kirja oli pitkään kielletty Yhdysvalloissa ja Englannissa. Vuonna 1932 yhdysvaltalainen tuomioistuin perui kiellon perustellen, että ”Ulysses ei ole pornografinen”.

Liian sodanvastainen

Aristofanes: Pilvet (422 eaa.)

Pilvet kiellettiin Kreikassa 1967 yhdessä useiden muiden klassikkonäytelmien kanssa liiallisen sodanvastaisuutensa vuoksi.

Liian radikaali

Jack London: Erämaan kutsu (1903)

Jack Londonin luetuimmaksi sanottu varhaisteos kiellettiin Yhdysvalloissa, koska se kuvasi Länsirannikon kultaryntäyksen todellisuutta liian realistisesti. Se kiellettiin Italiassa ja Jugoslaviassa 1930-luvulla koska se oli liian radikaali mm. Natsi-Saksassa kirjailijan ”sosialististen aatteiden” vuoksi.

Liian moraalinen

Leo Tolstoi: Kreutzersonaatti (1889)

Kreutzersonaatti on tarina mustasukkaisuudesta ja väkivallasta, ja kuvaa konfliktia halun ja moraalisten normien välillä. Kirja on yltiömoraalinen. Se kiellettiin heti julkaisunsa jälkeen Venäjällä ja myöhemmin Yhdysvalloissa pakkomielteistä mustasukkaisuutta kuvaavien jaksojen vuoksi. Yhdysvaltain presidentti Theodor Roosevelt luokitteli kirjailijan perverssiksi.

Liian realistinen

Minna Canth: Työmiehen vaimo (1885)

Minna Canth kritisoi näytelmässään miesten alkoholinkäyttöä ja miehen liian määräävää asemaa avioliitossa. Se sai muiden ajan realististen kirjailijoiden teosten tavoin syytteitä moraalittomuudesta.

Liian rauhanomainen

Juhani Aho: Rauhan erakko (1916)

Juhani Ahon ensimmäisen maailmansodan aikana ilmestynyt pasifistinen tutkielma joutui sensuroitavaksi ja siitä poistettiin kuusi sivua, mm. lause: ”Ihmistä ei saa viedä väkisin teurastettavaksi ja teurastamaan minkään asian, minkään aatteen hyväksi, olivatpa ne kuinka suuria tahansa.”

Julkaistu väärässä maassa

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä (1870)

Jatkosodan aikana (1941–1944) Suomen Armeija määräsi tämän Suomen kirjallisuuden klassikon 1934 Petroskoissa painetun laitoksen hävitettäväksi yhdessä muun Neuvostoliitossa painetun kirjallisuuden kanssa. Seitsemän veljestä ilmestyi alun perin useana osana SKS:n ”Novellikirjastossa”; myöhempien osien julkaisua lykättiin alkuosien herättämän vastustuksen vuoksi.

Väärä asu

Sait Faik Abasıyanık: Birtakım Insanlar (1944)

Birtakım Insanlar (A Set of People) päätettiin takavarikoida sota-ajan poikkeustilan oikeudenkäynnissä. Päätöksen syynä oli se, että yksi kirjan sankareista pukeutui sotilaan päällystakkiin.

Liian yliluonnollinen

Emily Brontë: Wuthering Heights (1847)

Emily Bronten nykyisin klassikkona pidetty teos (suom. Humiseva harju) herätti ilmestyessään (salanimellä Ellis Bell) runsaasti paheksuntaa ”yliluonnollisuutensa” ja sisältämiensä intohimon ja väkivallan kuvausten vuoksi, ja se julkaistiin kirjoittajan kuoleman jälkeen hänen sisarensa Charlotten muokkaamana. Ainakin yksi teoksen filmatisointi on joutunut kielletyksi.