Jari Ojala otti vastaan ruotsalaisduo Goldin+Sennebyn ja taikuri Malin Nilssonin esittämän haasteen ja lähti vartioimaan leipää, jonka sisään oli leivottu ennustus päivän talousuutisista.
SK: Mukava tavata sinua, Jari, vielä näin esitysten jälkeen. Kertoisitko kuka olet ja mitä teet?
JO: Olen SOL Palveluiden monipalveluesimies ja toiminut yli 21 vuotta vartiointialalla erilaisissa tehtävissä. Nykyisin teen pääasiassa esimies- ja suunnittelutöitä, sekä tarvittaessa kentällä tällaisia erikoisempia tai korkeamman riskin toimeksiantoja.
SK: Mikä oli reaktio työpaikallasi, kun saitte tiedustelun leivän vartioimisesta taikuriesityksessä?
JO: Saimme tiedustelun leivän vartiointikeikasta sähköpostitse. Kun luimme sitä esimieheni kanssa, mietimme kyllä hymyssä suin että ymmärsimmekö pyynnön varmasti ihan oikein. Yrityksemme aluemyyntijohtaja tuli myös samassa kysymään, miten tähän suhtaudutaan ja antaisimmeko tarjouksen. Päätimme lähteä mukaan ennakkoluulottomasti ja mielenkiinnosta juttua kohtaan.
SK: Asteikolla 1-5, miten erikoinen työtehtävä tämä sinulle oli?
JO: Kyseessä oli meidän kannaltamme vartioitavan kohteen, leivän, arvokuljetus turvallisesti kahvila Fleuristesta Cirkoon. Sanoisin että tämä oli erikoisuudessaan 3,5 viidestä, ei valitettavasti aivan erikoisimmasta päästä. Viihdearvoltaan meidän työyhteisön keskuudessa kylläkin täydet 5.
Meille tulee toisinaan erikoisiakin pyyntöjä, joihin suhtaudutaan positiivisesti. Olen toiminut usein myös henkilönsuojaustehtävissä. Eräs tällainen liittyi taiteilijan suojelemiseen Kiasmassa: silloin meitä oli paikalla peräti 10 vartijaa. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun osallistuimme työroolissa esitykseen.
SK: Miten tehtävä onnistui?
JO: Leipä oli jatkuvassa valvonnassa. Se ei päässyt vaihtumaan, eikä kukaan päässyt siihen kajoamaan. Kukaan ei tullut edes kysymään, miksi leipää vartioidaan.
Vakavin turvallisuusuhka taisi olla kun lintu meinasi eräänä iltana kuljetuksen aikana jäädä auton alle Sörnäisten Rantatiellä ajaessamme kohti Cirkoa. Havaitsin kuitenkin linnun hyvin varhaisessa vaiheessa, eikä vaaraa päässyt syntymään leivälle, eikä linnullekaan. Jos leipään olisi kohdistunut jokin uhka, olisin vienyt sen turvaan, vaikka kapaloituna kuin vauvan.
SK: Näit esityksen kaikkina kolmena iltana. Millainen kokemus se oli, ja mihin kaikkeen kiinnitit huomiota kun esitys kävi tutuksi?
JO: Ensimmäisenä iltana en tiennyt mitä tuleman pitää. Silloin saattoi kokea nähneensä taikuutta. Kolmanteen iltaan mennessä tiesin jo tarkkaan esityksen kulun ja olin päässyt perille aika monista tempuista, mutta selittämättömiäkin asioita jäi.
Toisen esityksen aikana aloin kiinnittää huomiota taikuri Malin Nilssonin taitoon kertojana ja esiintyjänä. Hänellä oli erinomainen kyky vakuuttaa katsojat ja ohjata heidän huomiotaan. Joka esityksessä oli yleisön reaktioista johtuvia muuttuvia tekijöitä ja yllätyksiä, jotka saattoivat muuttaa hänen alkuperäistä suunnitelmaansa. Oli kiinnostavaa nähdä miten nopeasti hän reagoi muutoksiin.
Teoksessa oli mielestäni oiva tarina. Se kertoi markkinatalouden toiminnasta ja muistutti siitä, miten erilaisia temppuja on tehty taloudessa aina: sellainen kuuluu ihmisluontoon. Nykyajan nopea uutisten kierto ja tiedon määrä saattavat luoda vaikutelman siitä, että talouden toimintatapoihin liittyisi nykyisin enemmän ongelmia.
SK: Minkälainen muisto sinulle jäi tästä projektista?
JO: Hyvin positiivinen ja kiva. Tässä sai tutustua hyviin ja ammattimaisiin henkilöihin Fleuristessa, Checkpoint Helsingissä sekä itse näytöksessäkin.