Meistä

Checkpoint Helsinki on uusi, vuonna 2013 perustettu nykytaideorganisaatio.

Tilaamme ja tuotamme tulevaisuuden nykytaidetta kutsumalla kansainvälisiä taiteilijoita ja kuraattoreita työskentelemään osana Helsinkiä ja helsinkiläisten arkea. Meitä ohjaa taiteen ja taiteilijoiden kiehtova tapa rakentaa dialogia yhteiskunnan sisällä.

Meillä ei ole pysyvää näyttelytilaa, vaan ohjelmistoamme esitetään yleisölle ympäri vuoden vaihtelevissa paikoissa: suurista museoissa ja pienissä kivijalkakaupoissa, kaduilla ja nuorisotaloilla, internetissä ja hylätyissä rakennuksissa.

Erityislaatuinen ja yllätyksellinen taide ja taiteilijat ovat yksi syy siihen, miksi meistä on ihana asua tässä kaupungissa.

Siksi emme toimi yksin, vaan teemme yhteistyötä erilaisten paikallisten organisaatioiden – museoiden, gallerioiden, koulujen, festivaalien ja kirjastojen – kanssa. Yhdessä rakennamme kaupunkia, jossa tapahtuu ihmeellisiä asioita ja nykytaide on tapahtumien keskellä.

Ohjelmistomme on kuratoitu kokonaisuus Helsinkiä varten toteutettuja tilausteoksia, joiden tekijät ovat kansainvälisiä ja paikallisia taiteilijoita ja kuraattoreita. Lisäksi osallistumme keskusteluun, projekteihin ja kampanjoihin, joiden tavoitteena on eloisa, monimuotoinen taidekenttä.

Tämän mennessä ohjelmistoomme ovat kuuluneet Ahmed Al-Nawasin, Joanna Warszan ja Clark House Initiativen kuratoimat projektit, kaupunkisuunnitteluun liittyvä Next Helsinki -ideakilpailu, suomalaisen taidepolitiikan käsikirja, seminaari taideorganisaatioiden toimintatapojen avoimuuteen liittyen, sekä mm. Ahmet Ögütin, Alexandra Piricin, Khaled Jarrarin, Bita Razavin, Public Movement -ryhmän ja Goldin+Sennebyn tilausteokset.

Kiitos!

Koneen Säätiö
Cultura

Vuonna 2011 Helsingin kulttuuripolitiikkaan avautui keskustelu, jossa vakavasti pohdittiin taiteeseen investoimista mahdollisuutena nostaa Helsinki yhdeksi kiinnostavimmista ja elävimmistä Eurooppalaisista pääkaupungeista.

Guggenheim Helsinki –aloite käänsi määrärahojen leikkaamiseen kauan keskittyneen kulttuuripoliittisen keskustelun taiteen kaupungille ja kaupunkilaisille tuottamiin mahdollisuuksiin. Checkpoint Hesinki syntyi tässä visioinnin ilmapiirissä. Jos Helsingin kaupunki on valmis tekemään suuren sijoituksen taiteeseen, on ajateltava vieläkin kunnianhimoisemmin minkälaista taidetta ja tulevaisuutta sillä voidaan rakentaa.

Checkpoint Helsinki on syntynyt Helsingin taidekentän kollektiivisesta visioinnista. Kiasmassa 2012 järjestetty Open Space – tapahtuma kokosi yhteen yli sata taiteen alalla toimivaa ammattilaista. Tapahtumassa koottiin yhteen niitä visioita, toiveita ja haaveita joilla yksilöillä ja instituutioilla oli sekä oman toimialansa että Helsingin kaupungin kansainvälistämisesta ja taiteellisesta haastamisesta. Minkälaisia mahdollisuuksia olemassaoleviin instituutioihin satsaaminen toisi Helsingin kansainvälistymiselle? Minkälaisia alustoja tulisi kehittää tulevaisuuden taiteen tärkeimpien teosten tuottamiseksi? Minkälainen olisi tulevaisuuden taidemuseo? Minkälaista taidetta haluaisimme Helsingissä nähdä?

Myös Helsingin kaupunki näki Checkpoint Helsingin potentiaalin. Kolmivuotisen rahoituksen turvin joukkoliikkeestä alkanut hanke on kehittynyt taidetta konkreettisesti tuottavaksi organisaatioksi. Siitymävaihe alkukirkkomaisesta innostuksesta konkreettiseen toimintaan ei ole koskaan kivutonta. Yhdessä muotoillun vision muuntaminen konkreettisiksi toimintamalleiksi on vaatinut etsimistä, kokeilua, riskeja ja myös epäonnistumisia. Epäonnistumisia tulee pelätä kuitenkin vain, jos ei ole valmis niistä oppimaan. Jo Checkpoint Helsingin olemassaolo ja taidekentän yhteisestä aloitteesta syntynyt jaettu tulevaisuusvisio on suuri onnistuminen.

Erityistä Checkpoint Helsingin historiassa on, että se on syntynyt taidekentän halusta kehittää sellaista yhteistä hyvää, joka ei suoraan edistä kenenkään osallisen omaa etua. Toiminnan tavoitteena on pyrkiä kohti laajempaa, yhteistä visiota Helsingistä energisenä, radikaalina ja vitaalina kulttuuripääkaupunkina, jossa ruohonjuuritaso toimii rinnan vakiintuneiden instituutioiden kanssa, ja johon kansainvälinen taidekenttä hakeutuu esittämään uusinta, kiinnostavinta taidetta. Checkpoint Helsingin lähtöajatuksena on, että Helsinki voi olla tulevaisuuden taidekaanonin syntypaikka, ei vain sen määränpää.

Pitkäjännitteisyys on aliarvostettua projektikeskeisessä taidemaailmassa. Neljänkymmenen vuoden tiekartasta on takana nyt kaksi, ja tehtävää on vielä paljon. Visioita tulee hioa suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin, mutta suurten linjojen toteutuminen vaatii sitoutumista ja aikaa. Kahden toimintavuotensa aikana Checkpoint Helsinki on vakiinnuttanut organisaatiomallinsa ja saanut kansainväliset taidetuotannot käyntiin. Lähitulevaisuudessa organisaatiolla on mahdollisuus keskittyä pohtimaan kokoelmatoiminnan kehittämistä yhdessä muiden Helsingin taidelaitosten kanssa, olihan kansainvälisesti merkittävän Checkpoint Helsinki - taidekokoelman kartuttaminen yksi aloitteen keskeisiä ideoita, syventämään kansainvälisiä yhteyksiä, suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkkejä taiteen elinkaariajatuksesta ja arkistoinnista sekä paremmin toteuttaa sen perusarvoihin kuuluvaa avoimuuden ideaalia. On myös tarpeen pohtia mikä olisi Checkpoint Helsingin paras toimintamuoto pitkällä tähtäimellä.

Kolmessa vuodessa Helsingin taidekenttä ja sen ilmapiiri ovat elävöityneet merittävästi. Amos Andersonin taidemuseon uusien tilojen, Helsingin taidemuseon tilalaajennuksen ja Kiasman remontin valmistuttua Helsingin keskustassa on kolmen suuren, nykytaiteeseen keskittyvän museon keskittymä. Taidepolitiikasta ja kulttuurin rahoituksesta käydään ennenkuulumatonta keskustelua, yhtenä fooruminaan Checkpoint Helsingin ja Baltic Circlen yhdessä tuottama Suomen Taidepoliittinen Tapahtuma.

Kolme vuotta sitten auenneessa kulttuuripoliittisessa mielikuvituksessa oleva tila on yhä avoin. Meidän ei tarvitse vain puolustautua olemassaolevia instituutioita kohtaavia budjettileikkauksia vastaan, vaan voimme myös aktiivisesti luoda malleja, joihin satsaamalla Helsingistä tulee vielä nykyistä valovoimaisempi paikka taiteen tekemiselle ja kokemiselle. Voimme lukuisin esimerkein näyttää, minkälainen paikka Helsinki voisi olla vuonna 2040, kun Helsingin kaupunki investoi taiteeseen siitä leikkaamisen sijaan. Checkpoint Helsinki pyrkii pitämään tuota tilaa auki ja luomaan näitä malleja. Niiden toteutumiseksi tarvitaan paitsi taiteen kentän yhteistä sitoutumista laajempaan yhteiseen päämäärän, sekä Helsingin kaupungin sitoutumista eri toimijoiden kehittymisen taloudelliseen mahdollistamiseen. Sijoittamalla taiteeseen nyt, vuonna 2015, Helsinki tulee olemaan taiteen maailmankartalla vuonna 2040 omaperäisenä, vetovoimaisena ja ainutlaatuisena taiteen syntysijana.

Terike Haapoja, taiteilija, Checkpoint Helsingin hallituksen puheenjohtaja 2015-09/2016

IHMISET

Koordinaattori

Saara Karhunen

+358 (0) 44 083 5820

saara.karhunen@checkpointhelsinki.org

HALLITUS

Checkpoint Helsingin taustaorganisaatio on Checkpoint Helsingin Tukiyhdistys ry

Hallituksen jäsenet, 2017:

Satu Herrala, Kaija Kaitavuori (puheenjohtaja), Toni Ledentsa, Suvi Lehtinen, Satu Oksanen, Nestori Syrjälä (varapuheenjohtaja)

Varajäsenet:

Noora Geagea, Tellervo Kalleinen, Inkeri Suutari

ASIANTUNTIJARYHMÄ

Advisory Group vastaa kuraattorivalinnoista. 

Jäsenet, 2016-2017:

Diego Bruno, Giovanna Esposito Yussif, Maaretta Jaukkuri, Jenni Nurmenniemi

Jäsenet, 2014–2015:

Jussi Koitela, Jim Prevett, Jani Ruscica, Nora Sternfeld, Jenna Sutela, Vesa-Pekka Rannikko

YHTEYS

info@checkpointhelsinki.org